* erilaiset ilmanvaihto tavat ( 3kpl)
   - Koneellinen, painovoima 

* ilmanvaihtokoneen toimintaperiaate
   -Paine-ero, eli kun puhalletaan ilmaa niin ”huonoilma” pakenee

* ilmanvaihtokoneen hyötysuhde
   -Ilmanvaihtokoneen vuosittainen hyötysuhde on noin 75%

* lämmönvaihtimet ja hyötysuhteet
   -Lämmönvaihtimen hyötysuhde on lähes 100%, koska poistoilmalla saadaan lämmitettyä uusi raitisilma

* lämmityksen toteutusvaihtoehtoja (iv-kone)
   -Sähkölämmitin, lämmönsiirrin ja lämminvesikierto

* jäähdytyksen toteutusvaihtoehtoja (iv-kone)
   -Kylmävesikierto tai kylmälaite

* anturit laitteeen sisällä ja kiinteistössä
   -Lämpötila-antureita, paineantureita ja virtausantureita

* ilmanvaihtokoneen ohjaukset
   -Ohjelmoitava logiikka, käsiohjaus tai manuaali säätö

* ilmanvaihtokoneen käyttöönottomittaukset ja -säädöt
   -Eristysresistanssi, jatkuvuus ja koneen säätö kyseiselle kiinteistölle. Esim. ilmanpaine, virtaus, lämpötila ja jne.

* ilmanvaihtokoneen huolto

   -Suodattimien vaihot, putkien putsaamiset ja tarpeelliset korjaukset

Erilaiset kiinteistön lämmitysmuodot:
toimintaperiaate, säätötavat, energiankulutuksen mittaus:

suora sähkölämmitys:
           patterilämmitys

           :toimii sähkövastuksen avulla, termostaatti, mitataan kwh

           lattialämmitys

           :joko sähkövastuslevyjä, termostaatin avulla voidaan säätää lämpötilaa, mitataan kwh

           kattolämmitys

           :melkein samanlainen kuin lattialämmitys, mutta asennetaan kattoon.

           infrapunasäteilijät
           :sähkömagneettista säteilyä, toimii kuin mikroaaltouuni, eli säteily menee kehon läpi ja tarttuu kehon vesimolekyyleihin ja aiheuttaa edestakaista liikettä, mistä tulee kitkaa jolloin syntyy lämpöä. Säädetään säätimellä, millä vaikutetaan tehomääriin. KWh

vesikiertoinen keskuslämmitys:
           patterilämmitys

           :keskuslämmityksestä johdetaan putkistoja pitkin kuumaa vettä kiinteistöön, mistä menee patteriin ja                  patterin kautta lämpimän veden lämpö säteilee huoneistoon. Säädetään termostaatin avulla. Veden                  lämmitys kulut ja kiertovesipumpun sähkökulut.

           lattialämmitys

           :lämminvesikierto lattian sisällä. Säädetään veden lämmitystä ja kierron nopeutta. Kulut koostuvat                      veden lämmityksestä ja kiertovesipumpun sähkökuluista.

           lämmönlähteet:
                öljy,

                :Öljyä lämmitetään kattilassa/polttimessa, jonka ympärillä menee lämmönsiirrin, jossa menee                             lämminvesikierto. Säädetään polttimen lämpötilaa. Kulut koostuvat öljystä ja kierron ylläpitämisestä.

                puu (puu, pelletti, kivihiili)

                :Samatoimintaperiaate, mutta poltin/kattila lämmitetään esim. pelletillä.

                sähkö

                :esim. patteri, lattialämmitys tai lämminvesikierto, joka on lämmitetty sähkövastuksella

                kaukolämpö

                :Voimalaitoksista ylimääräiseksi jäänyt jäähdytysvesi.

                kaasu

                :Samatoimintaperiaate kuin puussa ja öljyssä, mutta ensi energialähde

                maalämpö

                :Maahan porataan syvälle reikä, jossa kiertää vettä. Sitten vesi kiertää takaisin ylös niin lämpö                           otetaan lämmönsiirtimisestä lämmivesikiertoon.

                Ilma-vesilämpöpumppu

                :Ulkoa otetaan puhaltimella ilmaa laitteistoo sisälle, jossa säädetään haluttu lämpötila. Lämpötilaa säädetään lämmönsiirtimen avulla.

               

 Aurinko (vesi /sähkö),

                -Aurinkopaneelilla voidaan ottaa sähköä talteen auringosta. Toimintaperiaate: auringosta saapuva fotoni tekee varauksen absorvoivaan puolijohteeseen, joka otetaan talteen akkuihin. Aurinkokeräin on iso ohut läpinäkyvä laatta, minkä sisällä menee putkia, missä on sisällä vettä. Aurinko lämmittää vettä, joka lähtee lämminvesikiertoon.

                PILP

                -Poistoilmalämpöpumppu: Eli jäte ilmasta otetaan lämmönsiirtimellä lämpö pois, ennen kuin se puhalletaan ulos.

* ilmalämmitys:
              -lämmitys IV koneella

              -Koneessa on vastus, lämmönsiirrin tai pilp

              -ilmalämpöpumppu

              -Vastuksella lämmitetään tuloilmaa tai sisäisellä lämminvesikierrolla

              -PILP

              -Poistoilmalla lämmitetään tuloilmaa

* jäähdytys: mitä vaihtoehtoja, toimintaperiaatteet

-Lämmönsiirrin, mutta lämpimön sijaan on kylmäainetta

IV-kone

1.Tuloilma (äänenvaimennin)
2.Poistoilma - suodattimelle
3.Tuloilma (lämpötilamittari)
4.Tuloilma (painemittari)
5.Tuloilma (lämpötila-anturi)
6.Tuloilma puhallin
7.Lämminvesikierto (venttiilimoottori)
8.Lämminvesikiertopumppu
9.Lämmityspatteri
10.Poistoilmasuodatin (lämpötila-anturi)
11.Poistoilma (paineanturi)
12.Poistopuhallin (paineanturi)
13.Poisto - katolle (paineanturi)
14.Lämmöntalteenotto
15.Sulkupellinsäätölaite
16.Sulkupelti
17.Poistoilmapuhallin
18.Poistoilma - katolle
19.Tuloilma - kiinteistöön

Antenniasennuksen teoriaa

Antenniasennuksen teoriaa

mitä ovat radioaallot? Radioaallot ovat taajuusalueen 3 Hz – 300 GHz sähkömagneettista säteilyä ja siten osa sähkömagneettista spekriä.

VHF, (Very high frequency) on radiotaajuusalue 30 MHz – 300 MHz saakka. VHF-alueella radioaallot etenevät pääosin suoran säteilyn perusteella enintään 8-30km.

UHF, (Ultra high frequency) on mikroaaltojen taajuusalue välillä 0,3-3 GHz. UHF-alueella radioaallot etenevät suoran etenemisen mukaan, esim. maasto vaikuttaa voimakkaana esteenä.

FM, (frequency modulation) on äänen syntesoinnin muoto, jossa äänen sävyä muutetaan taajuusmodulaation avulla.

LTE-suodin estää LTE/4G-taajuuksisia lähetyksiä häiritsemästä maanpäällisen tv-verkon lähetyksien vastaanottamista

DC, (Direct current) on tasavirta, se on sähkövirtaa, jonka suunta ei muutu.

RF, (Radio frequency) Radiotaajuus

VDC tarkoittaa Volttia tasavirtaa

VAC tarkoittaa Volttia vaihtovirtaa

MHz = Megahertsi

DVB-T ja DVB-T2, (Digital Video Broadcasting, Terrestrial) on maanpäällinen digitaalinen 
lähetysjärjestelmä, joka on käytössä yli 36 maassa, (Digital Video Broadcasting, Terrestrial ver.2) on maanpäällinen yksisuuntainen digitaalinen lähetysjärjestelmä.

DVB-C, (Digital Video Broadcasting – Cable) on DVB-standardi digitaalisen televisiokuvan lähettämiseksi kaapeliverkossa.

dB Desibeli

dBV

3) Mastovahvistin MA 080L

Käyttöjännite? 12V DC

Maksimivirta? 100 mA

Kaapelityyppi ja ominaisuudet? Koaksiaalikaapeli

Taajuusalue? 47-790 MHz

Liittimet F-liitin

Liitintyyppit?

Lähtötaso? 105dBµV

Vahvistus ULA/FM 20dB, VHF 20dB, UHF 30dB

4) Pientalovahvistin HS 018L

Taajuusalue? 470-694 MHz

Maksimivahvistus? 26 dB

Maksimi lähtötaso? 107 dBµV

Säädöt UHF 14-26dB, VHF, ULA 11-26dB/FM

Mittauspiste? Vaimennus/vahvistus -20dB ja /26dB

Liitintyyppi? F

5) Miten erotat eri alueiden antennit toisistaan? Ulkonäöstä ja antennin tiedoista (tyyppikilvestä)

6) Millaista antennikaapelia tulee käyttää? Koaksiilikaapeleita ja riippuen onko kyseessä sateelliittikaapeli, kaapeli-tv jne, niille on omat suositukset.

7. Millaisia liittimiä tulee käyttää? F-Liittimiä

8. Miten ja missä voit hyödyntää yleismittaria asennuksissa?  Voit mitata laitteiston toimivuuden ennen käyttöönottoa.

9. Mitä sinun tulee huomioida antennin valinnassa? TV-antennin suuntakuviolla on merkitystä poikkeuksellististen sääolosuhteiden ja niin sanottujen radiokelien vaikutuksen minimoimisessa sekä silloin, kun useampi lähetysasema lähettää ohjelmaa samalla taajuudella. Suuntakuvio on sitä parempi, mitä voimakkaammat tehot ja vahvistukset antennissa on.

10. Mitä eroa on jaottimella ja haaroittimella? Jaotinta käytetään antennisignaalin jakamiseen useampaan linjaan, ja haaroitinta käytetään antennisignaalien haaroittamiseen useampaan

11. Milloin ja miksi käytät päätevastusta? Kun asennus sen tarvitsee.

12.  Millaisen antennijärjestelmän toteutat omakotitalossa kun

a. Järjestelmä on erittäin huonoon vastaanottoympäristöön (kaukana lähetinmastosta)

Ison antennin ja antennivahvistimen.
b. Järjestelmä on hyvään vastaanottoympäristöön (lähetinmasto ”näkyy”)

Antennijärjestelmän voi pitää minimaalisena.

13. Milloin ja miten suoritat antennijärjestelmän maadoituksen? Miksi teet sen?

Jos antennijärjestelmä kärsii staattisuudesta, antennijärjestelmä maadoitetaan mieluiten samaan maadoituspisteeseen.

14. Miten ja miksi uudet 4G-taajuudet (800MHZ) saattavat häiritä antenni-tv:n signaalia? Miten häiriön ilmetessä tulee menetellä?

800 MHz taajuusalue on ennen ollut tv-käytössä ja siten kuluttajien tv-antennien vastaanottokaistalla.

15) Kuvitteellisessa tilanteessa DVB-C verkkoon kytketyssä televisiossa kuva pätkii, ”jäätyy” ja katkoo. Miten selvität mistä vika johtuu? Mitkä ovat vianhaun vaiheet ja mistä epäilet ensimmäisenä vian johtuvan?

Kaapelin huono kontakti liittimissä tai laitteistossa, muutostöistä tai jonkun muun sähkölaitteen lähettämästä häiriöstä.

16) Mitä tarkoittaa signaalitaso ja bittivirheet DBV-T verkkoon kytketyssä televisiossa?

Signaali tasojen ollessa standardien vaatimissa rajoissa kuva on laadukasta ja virheetöntä.

Bittivirheiden määrän eli Ber:n on oltava pienempi kuin 0,001, mieluummin alle 0,0001. Bittivirheitä kuvaavan Mer:n arvo tulisi olla suurempi kuin 25 dB  

Blogin aloitus

Tässä ensimmäinen blogini.